Kertositko Toni ihan helpolla suomen kilellä, mikä ero on SI-nivelen dislokaatiolla ja SI-nivelen subluksaatiolla. Käytit ed. viestissä dislokaatio-sanaa, mutta esim. Peltonen uskoo ko.nivelen subluksaatioon.

Ja oletko sitä mieltä, että minun tapauksessani kyse on nimenomaan siitä dislokaatiosta, eikä subluksaatiosta?

En nyt pähkäile tätä asiaa ihan vaan pähkäilemisen ilosta, vaan kysymys on isommista asioista. Minä haluaisin itseni kuntoon. Nyt jos nämä sekaiset syy-seuraus-syy -suhteet liittyvät tuohon häpyliitokseen, mutkistaa se monia asioita. Esimerkiksi Peltonen sanoi minulle (ja on muutkin täällä saaneet samanlaisia ohjeita), että minun tulee pitää polvet yhdessä, ei siis haara-asentoja seistessä eikä maatessa. Jos nyt sitten joku kertoisi miten pidän parisuhteeni kasassa ilmottamalla miehelle, että selibaatti alkaa ja ei ehkä pääty milloinkaan. Tai voisiko joku kertoa asennon ,jossa tämä parisuhdetta ylläpitävä harrastus onnistuu naiselta ilman, että kiertää vartaloa mitenkään ja on polvet yhdessä, ottaen huomioon myös ihmisten kokojen erilaisuudet. Jos mies on huomasttavasti naista suurempi, ei enkä onnistu sellainen tapa, joka sopii samankokoisille kumppaneille. Ja kysehän ei nyt ole mistään eläkeikäisistä ihmisistä, vaan minä ole 38 ja mieheni vasta 32 ja suhteemme on parhaassa vaiheessa oltuamme yhdessä kolme vuotta ja rakastamme toisiamme. Elikä täytyykö tässä nyt laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, kivut ja seksiä tai kivuttomuus ja selibaatti ja ero puolisosta.  Eli haluan saada ja onkia tietoa, haluan kysellä ja pähkäillä, onko minulla mahdollisuuttakaan parantua. Haluan selvittää juurta jaksaen, mikä minussa on vinossa, ja mistä kivut tulevat. En halua vaatia miestäni selibaattiin, jos ei ole mitään takeita siitä, että pystyn jonain päivänä levittämään haarojani ilman, että menen rikki! Muussa tapauksessa alan totutella ajatukseen elää ilman häntä.

Ihmetteletkö yhä edelleen, miksi asiaa kyselen ja pähkäilen...mun on parisuhde vaakalaudalla. Vaikka hän on tähän asti ymmärtänyt ja ollut kärsivällinen, eikä ole asiasta mitään huomauttanut, on kuitenkin kohtuutonta vaatia sitä loppuelämäksi.

Kiitos Toni kovasti vastauksistasi. Ymmärsin nyt ainakin jonkin verran tuota eron noiden sanojen välillä.

Huomasin eilen illalla asian, joka oli olemassa varmaankin jo aiemminkin. Elikä kun istun tuolilla selkä suorassa ja jalkaterät vierekkäin lattialla, polvet 90 asteen kulmassa, ja siitä taivutan päätä kohti polvia. Käsin tunnusteltaessa suoliluita  s e l ä n puolelta, mitä tuo kumarrus liike vaikuttaa, huomasin , että tuo oikea puoli nousee ylös ja vasen pysyy ikään kuin paikoillaan, ja näin ollen olen kumartamisasennossa ihan vinossa. Jos taas istun selkä suorana, tuota eroa ja vinoutta ei huomaa. Edessä silti nuo suoliluun harjanteet ovat tasan. Onko tuo lantio nyt sitten jotenkin kierähtänyt eteen vai taaksepäin? Ja tietysti SI syyllinen ilmiöön? Lisäksi olen huomannut, että istuessani taas selkä suorassa, nostan jalat rahin päälle suoraan, niin  tuo oikea jalka pakkaa väkisin aina kääntyä ulospäin, kun vasen puolestaan pysyy rennostikkin varpaat suoraan ylöspäin asennossa. Samoin olen huomannut seistessä ja kävellessä, että nilkat taipuvat sisäänpäin, mikä puolestaan kipeyttää jalkapohjat ja mieli tekee monesti seisoa pelkästään jalkaterien ulkosyrjällä (eräänlainen vastaliike). 

Kun menen tuohon Joukon lonkkienpotkimis asentoon, eli selinmakuu,polvi rennosti sivulle koukussa, oikealla puolella tuntuu kipua nivusessa ja reidessä ja lantion ulkosyrjällä ja lisäksi se ei taivu kunnolla polvi lattiaan asti, vasemmalla tätä ilmiötä ei oikeastaan ole.

Suuri kysymys kuuluu, kumpi SI on dislokaatioitunut vai molemmat ja onko se siis oikea lonkka, joka ei pysy  "paikoillaan" . Ihmettelen vaan,  koska alunperin minulla oli vasen SI "pois paikoiltaan", onko tuo mokoma vaihtanut puolta? Ja onko tuo puolenvaihto hyvinkin yleistä ? Vai onko vika kuitenkin toisella puolella kuin oireet? Selventäisitkö?

Toivottavasti jaksat Toni, vieläkin vastailla näihin kysymyksiin. Kiitos

Anne, en ole noita taivutustestejä kovin paljoa ihmisillä nähnyt, joten niiden perusteella en osaa varmasti sanoa kumpi SI on pettänyt. Yleensä dislokaatiossa oleva SI aiheuttaa kipua ja vaivoja aina toiselle puolelle, mutta esim. mulla oli useita vuosia jatkuvasti kipua vasemmalla ja vasen SI oli syyllinen. Ekan korjauskerran jälkeen kun vasen SI petti vielä neljästi niin silloin kipu tuli aina oikealle.

Jouko sanoo, että oliko se 80% vai 85%, jotka saa pysyvän avun ensi hoidolla. Kokemukseni mukaan se pitänee kutakuinkin paikkansa, tunnen monia sellaisia, mutta se SI voi pettää milloin vain uudestaan. Ehkä vaikka vuoden kuluttua tai jo tunnin kuluttua. Ja mitä nopeammin se menee pois paikoiltaan, sitä hankalampaa se on ehkä huomata. Mutta helpointa sen tunnistamiseen on maata vatsallaan ja joku kokeilee niiden PSIS-kyhmyjen korkeuseroa. Joskus se ero on tosin niin pieni, ettei sitä tahdo varmasti huomata.

Ehkä 10% tarvitsee useamman kuin kahden käynnin. Itse ainakin olen aktiiviurheilija enkä malttanut ottaa rauhassa. Siksi ehkä itse tarvitsin useamman. Tosin tätä ei voi nyt tietenkään varmasti sanoa. Arvailua vain. 

Sitten on niitä harvoja, jotka eivät selviä edes kotiin saakka ja SI on taas dislokaatiossa. Ja yhden tapauksen tunnen, jolla ei SI ole pysynyt useankaan laiton jälkeen.

Vinkkejä satelee...kiitos siitä.

Huomenna olen menossa Peltoselle, katsotaan sitten, miten siellä käy. Viimeksi, kun en saanut tuota oikeaa lonkaa potkimalla paikoilleen, soitin Peltoselle ja antoi seuraavan vinkin: Selinmakuu suorana, toinen jalka ylös n. 30 asteen kulmaan lattiaan nähden. Sitten joku vetää jalasta tasaisella, kohtalaisen voimakkaalla vedolla (ei siis rykimällä lujaa) n. 20 - 30 sekunttia. Ja jalka alas. Sama toiselle jalalle. Ja taas toiselle, ja taas....kunnes molemmat jalat ovat yhtäpitkät.

Minulla kun vedettin jalasta, vedetty jalka piteni 6 senttiä. Toisesta vedettäessä, nyt se piteni 6 senttiä. Mikä ihme muljahti mun lantiossa 12 sentin kiepin? En usko, että kireät lihakset on ainakaan tämän syynä.

Tätä vetämistä ois voinut jatkaa vaikka kuinka kauan, ja aina pituus jaloissa vaihtui. Vedettiin n.viiden sarja ja sitten lopettiin. Toinen jalka jäii siis 6 senttiä liian pitkäksi. Vedon jälkeen tein lonkkien potkimisen, ja sillä sain jalat lopulta tasamittaisiksi ja lantiokin taisi olla suorassa.

Meillä lapset nykyään nauraa, kun äidistä tulisi hyvä sirkuspelle...kavereilleen kertovat, että äiti harrastaa lonkkien potkimista. Mahtaa ne kylällä ihmetellä...

Tonille yksi kysymys tai kaksi...

1. Jos se SI on dislokaatiossa, onko se sitten ylempänä vai alempana (siis se piste, mitä käskit kokeilla) Jos molemmat SI:t on dislokaatiossa, silloin ei ole korkeuseroa, niinkö?

2. Miten lonkka ja ristiluu ja SI toimivat toisiinsa nähden. Jos lonkka on subluksoitunut, vetääkö se (aina)ristiluun vinoon oletettaen, että SI on paikoillaan samalla puolella. Ja onko tuo kallistuma samansuuntainen lonkan kanssa (eli oikea lonkka ylhäällä ja oikea ristiluunpää ylhäällä) Jos SI ei ole paikoillaan, onko ristiluu silloin mahdollisesti suorassa, vaikka lonkka onkin subluksaatiossa? Onko turvallista laittaa paikoilleen Si-niveltä varmuuden vuoksi, jos epäilee sen olevan dislokaatioitunut (hieno sana), vaikka siis se olisikin ok?

Taisi siinä olla montakin kysymystä jo!

Kävin Turussa Peltosella, hän teki muutamia "hoito"juttuja. Sain myös jumppaohjeeksi 2 eri liikettä, joita tehdään 2 x päivässä. Lisäksi "korjausliikkeet" 2 liikettä, joita tehdään 3-4 tunnin välein. Tein liikkeitä viikon, ja 2 päivää sitten tilanne alkoi taas pahentua.

Lantio tuntuu olevan aivan kierossa. Elikä kun seison jalat vierekkäin aivan suorassa, napa osoittaa reilusti vinoon oikealle. Saan napani suoraan eteenpäin, kun siirrän vasenta jalkaa vajaa 10 senttiä taaksepäin, mutta silloin sattuu jostain lantion alueelta ja vasemmassa polvessa tunne, että menee nurinniskoin koko polvilumpio sekä vihlovaa hermosärkyä alas asti.

Selällä maatessa polvet koukussa rinnan päällä, suoristan oikean jalan, ja joka kerta jossain oikealla selässä lonksahtaa (siis jos toistan koukkuun-suoraksi -liikettä)...ei kipeästi, mutta inhottavasti, kuin 2 luuta lonksahtaisi vastakkain. Vasemmalla puolella tätä ääntä ei ole.

Lisäksi vasemmalla puolella selässä aika korkealla (oisko se lantion takaosaa?) tuntuu kova luu, mitä ei ole oikealla puolella. Oisko se lantio sitten jotenkin kierähtänyt eteen tai taakse tai sivuttain? Selällä maatessa lattialla, ristiluu tuntuu myös liian korkella olevalta. Melkosen tauotonta kipua vasemman si:n alueella, joka säteilee alas hermosärkynä ihan nilkkaan asti (ulkosyrjälle lähinnä). Istuessa ehkä olo hiukan helpompi, seisoessa pahinta.

Ensi viikon keskiviikkona olisi seuraava aika peltoselle, mutta saa nähdä, kutsuuko lahti kuitenkin vielä kevään aikana. Peltonen kyllä yrittää parhaansa, mutta jotenkin tuntuu, että tekniikka ei ole ihan hallussa, jos vertailuna käyttää joukoa, ainakin se tekniikka on hiukan erilainen.

Niin, ja vielä sellanen juttu, että kun minua hoitaneelle fysiatrille kerroin puhelimessa 5.1.06, mitä jouko minulle teki, ja mitä positiivista kropassani tapahtui hoidon seurauksena, kuunteli hän tiiviisti ja kehui 36 minuuttista keskusteluamme mielenkiintoiseksi. Nyt yritin yhteyttä häneen, koska tarvitsen todistuksen työkyvystäni. En saanut edes soittoaikaa, vaan hoitaja (keskusteltuaan fysiatrini kanssa) käski minun varata aika terveyskeskuslääkärille, jonka kanssa keskustelen asiasta, ja tarvittaessa hän laittaa uuden lähetteen fysiatrian polille, jos katsoo sen aiheelliseksi. Eli tämä fysiatri ei enää halunnut hoitaa minua, vaikka olimme aiemmin sopineet avoimen hoitosuhteen, että voin tarvitaessa tilata ajan suoraan f-polilta ilman tk-lääkärin lähetettä. Mielenkiintoista minusta, vai mitä?

Hei vaan kaikille foorumin lukijoille ja vastailijoille!

Millasia venytyksiä olen tehnyt????

Viime käynnilläni peltosella, sain siis 2 liikettä lihasharjotteita ja 2 liikettä ns. korjausliikkeitä.

Lihasharjotteet olivat seuraavat:

- sängyn reunan viereen lattialle polvilleen, sitten makaan yläkroppani kanssa sängyllä niin, että lantio tukeutuu sängyn laitaan edelleen polvet maassa. Sitten vuorotellen kummankin jalan ojennus suoraksi taakse, mutta ei yli vaakatason, ettei kierrä vartaloa. Toistetaan kummallakin jalalla kymmenisen kertaa kahdesti päivässä

- vatsalihasharjotteet - selinmakuu polvet koukussa, kurkotetaan sormenpäitä kohti polvia, niin että hartiat nousevat ylös alustasta. Asento pidetään viitisen sekunttia ja rennoksi selinmakuulle. Toistetaan kunnon mukaan (alotin 10 kerralla). Toistetaan 2 x päivässä

Seuraavat korjausliikkeet toistetaan 3 - 4 tunnin välein joka päivä:

- Selinmakuu jalat suorana, toisen polven vienti saman puolen kainaloon, pidetään ½minuttia ja sama toisella puolella. Toistetaan 3 kertaa

- Selinmakuu jalat suorana, toinen jalka rinnan päälle koukkuun. Kädet ristiin koukussa olevan polven päälle ja tiukka ote niin, ettei kädet irtoa. Sitten työnnetään polvea ylöspäin, mutta ei siis saa antaa käsien antaa periksi. Toistetaan kummallakin jalalla 3 kertaa

Nämä ohjeet sain siis 2 viikkoa sitten. Tein niitä ensimmäisen viikon, jonka jälkeen soitin peltoselle, että ensin mainittu korjausliike sattuu nivusesta. Peltonen käski lopettaa liikkeen tekemisen. Päivän päästä alkoi sattua myös tuo toinen korjausliike, ja lopetin senkin tekemisen. Nyt olenkin sitten aivan uudella tavalla kierossa. Viimeksi oli tuo oikea lonkka jotenkin kuin sisäänpäin kiertynyt, tämä tilanne oikeassa lonkassa on nyt ok. Nyt on ongelma vasemmalla. Liike vasemmalla on selvästi rajoittunut. Jos seisoessani jalat vierekkäin suorassa varpaani  osoittavat pohjoiseen, osoittaa napa koilliseen. Jos nyt tästä asennosta väännän itseäni niin, että napakin on pohjoiseen, tunnen kuinka "luut "pistää vastaan ja polvinivel ja lonkka tuntuisi vääntyvän  aivan vika-asentoon. enkä siis oikeastaan saakkaan sitä napaa pohjoseen, koska lantio ja polvi ei vaan anna periksi. Lisäksi selässä suoliluun harjanteen paikkeilla on kova luinen kyhmy, joka ei ollut siinä 2 viikkoa sitten. Ihan kuin suoliluu olisi kallistunut vaaka-akselinsa mukaan taaksepäin ja nyt tököttäisi siinä selässä. Muutama päivä sitten oli aika kova kipu saman puolen ristiluun ja tuon "tököttävän" luun välissä - olisko se sitten si-aluetta.  Panadolia poskeen ja mobilaattia kipukohtaan, niin sai nukutuksi. Myös vihlovaa hermosärkyä koko vasemman jalan mitalta, nilkan ulkosyrjä aika paha. Polvi alkanut kipeytyä muutama päivä sitten....onhan näitä taas vikoja...

Huomenna peltosen vastaanotolle olen menossa, katsotaan, mitä siellä tapahtuu. Tuntuu vaan sellaselta, että kun yksi paikka saadaan oireettomaksi, tulee kaksi uutta oireellista paikkaa...aina jokin kallellaan tai vinossa  johonkin suuntaan mihin milloinkin ja kipuja.

Jotenkin minulle jäi sellainen olo noista korjausliikkeistä, että siinä polven työntö harjotteessa olen itse omalla voimallani työntänyt tuon suoliluun nyt tuollaseen tökötys-asentoon, josta en saa sitä pois. Ja koska suoliluu on päin hongikkoa, on se kiertänyt reisiluuta ja polvea väärään asentoon...voisko olla näin...?

Paha päänsärky vaivasi juuri neljä päivää...panadolia taas naamaan ja mobilaattia niskaan ja hartioihin. Neljäs päivä oli kaikkein karmein, taju oli likellä mennä pimentoon. Pillerihumalan saavutettuani, päätti päänsärkykin jättää minut rauhaan tältä erää. Sitä edelsi monen päivän kipu lapaluiden välissä. Tiskata en voinut kuin muutaman astian kerrallaan, koska kipu veti jo tunnon pois käsistä. Kipuun helpotti, kun roikotin käsiä eteentaivutusasennossa jonkin aikaa, mutta kun nousin suoraksi seisomaan, kipu alkoi uudelleen. Taas tiskasin pari astiaa, ja sitten käsien roikotus...tätä tää on. Olen kokeillut noita lonkkiakin potkia...ensin jalat yhtä pitkät,. potkaisu vasemmalla ja 6 senttiä pituutta lisää siihen jalkaan. Sama toiselle puolelle ja pituusero kääntyi päinvastaiseksi...tätä jatkoin viisi kertaa ja sitten olivat tasan. Kaikki ei ole kohallaan, se on varmaa, että kai se si on pois ja vähän muutakin....Saadaankohan mua ikinä kuntoon...Alamäkeä aina välillä, kuten tekstistä varmaan huomaa. Palaillaan taas...